Kirjoitin 2016 Harri Kirvesniemen nuoruuden urapolusta kertovan kirjan, ”Poika, sinusta tulee vielä hiihtäjä”. Kirja sai ammatti-ihmisiltä hyvän vastaanoton. Olen ajatellut lahjoittaa 56 kappaletta tätä kirjaa Pohjois-Savon Hiihto ry:lle jaettavaksi eteenpäin: lähinnä ovat mielessäni nuorten parissa toimivat ohjaajat ja valmentajat, tietysti myös nuoretkin siltä osin kuin pystyvät sitä hyödyntämään. Yhtenä kohderyhmänä myös seuratoiminnan ansioituneet taustahenkilöt: valmentajat, uskolliset toimitsijat ja talkoolaiset, jotka yleensä jäävät huomiotta.

Pitkän valmentajaurani kirkkaimpana helmenä pidän, sitä että 13 vuotias juniori nousi kahdeksassa vuodessa (1972-1980) hiihtomaailman huippukaartiin edeten sitten myöhemmin aina maailmanmestaruuteen saakka 1989.

Kirja keskittyy kuvaamaan urapolun  alkuvaihetta valmentajan silmin nähtynä. Miten ja millä asenteella teimme työtä? Olin Harrin kanssa aloittaessani vielä alle kolmekymppinen, joten nuoren valmentajan haasteet ja kasvukivut löytyvät myös tekstistä. Kirja sisältää kilpahiihdossa tapahtuneiden muutostenkin jälkeen edelleen voimassa olevia totuuksia kuten mm. Harrin esittämä toteamus. ” Kovasta kunnosta ei ole mitään hyötyä, ellei sitä saada siirrettyä ladulle”.

Olen nuoremmalle urheiluväelle väelle ”harmaa eminenssi”, joten sallittaneen, että liitän tähän loppuun Mikkelin Kaupunkilehdessä vastikään julkaistun, tosin liikaa ylisanoja vilisevän jutun itsestäni.

Ystävällisin terveisin,

Jorma Manninen, Mikkeli

80-vuotias mikkeliläissprintteri ei hidasta vauhtia – Harri Kirvesniemestä tähden tehneellä Jorma Mannisella on ainutlaatuinen ura urheilijana ja valmentajana

ANTERO HEIKKINEN

Jorma Manninen (80) tunnetaan yhtenä maailman nopeimmista veteraani-ikäisistä pikajuoksijoista, menestysvalmentajana, urheilun monitaitajana ja osaavana talousmiehenä.

Manninen on koko ikänsä ollut uskollinen juurilleen; Ristiinalle ja Ristiinan Urheilijoille sekä Mikkelille että Mikkelin Kilpa-Veikoille.

Kilpaurheilu käynnistyi pesäpallolla ja huipentui nuorten itä-länsi pelaajana vuonna 1959. Yleisurheilijana hän saavutti ensimmäiset SM-mitalinsa juniorina 1950-luvun lopulla.

Maailmanmaineeseen Manninen on kipaissut veteraaniurheilijana vuosina 1994-2022.

Saavutukset ovat häikäisevät: kaksi MM-kultaa, yksi hopea ja pronssi. EM-kultamitaleja on neljä, hopeita 11 ja pronsseja viisi. Pohjoismaiden mestaruuksia Mannisella on tusina, Suomen mestaruuksia huikeat 70.

Mannisen 100 metrin ennätys on 11,0. Viidellä vuosikymmenellä (1958-1990) hän on alittanut 12 sekunnin ajan pikamatkalla. 15 vuotta sitten Manninen kellotti satasella 12,50, joka oli silloin 65-vuotiaiden maailmanennätys.

Manninen on toiminut vuodesta 1965 lähtien yli sadan urheilijan henkilökohtaisena valmentajana. Hän oli myös Mikkelin Palloilijoiden SM-jalkapallojoukkueen fysiikkavalmentaja vuosina 1976-79.

Valmennustyön kirkkain helmi on Mannisen omasta mielestä 13-vuotiaan Harri Kirvesniemen nousu hiihtomaailman huipulle vuosina 1971-1980 sekä maailmanmestaruus 1989.

Mikkelin Hiihtäjä edustaneen Kirvesniemen henkilökohtaisena valmentajana Manninen oli mukana Sarajevon (1984) ja Calgaryn (1988) olympialaisissa sekä MM-hiihdoissa Oslossa vuonna 1982, Seefeldissä (1985) ja Lahdessa vuonna 1989.

Manniselle 18 vuoden tiivis yhteistyö Harri Kirvesniemen kanssa merkitsi ”valmennuksen korkeakoulua”.

– Urheilutoimittaja Matti Hannuksen mielestä olimme Harrin kanssa Suomen huippu-urheiluhistorian analyyttisin työpari.

Edustusurheilijoista Manninen on valmentanut myös Heino Lipsasta, Anni Kirvesniemeä (nyk. Kirvesniemi-Bosco), Saara Kurunmäkeä ja Sari Argillanderia. Joukossa on myös lukuisia oman ikäsarjansa SM- mitaleille ja hyviin sijoituksiin yltäneitä urheilijoita.

Suomen Hiihtoliiton ja Urheiluliiton valmennusrenkaiden työssä Manninen oli aktiivisesti mukana 1970-80 -luvuilla.

Mikkelin Kilpa-Veikkojen johtokunnassa Manninen toimi aktiivisesti vuosina 1965-2005, joista kuusi vuotta seuran puheenjohtajana.

Mikkelissä järjestettyjen SM-kisojen keskeisissä tehtävissä hän on ollut mukana usean vuosikymmenen ajan.

Valmennuksessa Mannista on ensisijaisesti kiinnostanut kehityksen aikaansaaminen.

– Siitä saa palkinnoksi sisäistä tyydytystä sekä urheilija että valmentaja. Kehittymistä seuraa yleensä myös menestys, ennemmin tai myöhemmin.

– Nuorten valmennuksessa minua kiehtoi eniten toimintailmapiirin ainutlaatuisuus. Katse luotuna tulevaisuuteen kuljetaan toivorikkaina kohti uusia haasteita.

– Voitetaan pettymykset ja vastoinkäymiset. Otetaan opiksi virheistä.

Motivoituneet urheilijat tartuttavat Mannisen mukaan innostusta myös valmentajaan.

– Myönteinen virikeilmasto säteilee myös urheilijan muuhun elämään.

Mitä liikunta on Jorma Manniselta vaatinut ja mitä se on antanut?

– Valmennusasiat, järjestötyö ja oma liikunta ovat vaatineet valtavasti aikaa, enimmillään yli tuhat tuntia vuodessa.

– Aina ei ole ollut kysymys vain omasta ajankäytöstä. Usein se oli pois myös perheen, läheisten ja ystävien kanssa vietettävästä ajasta. Nyt priorisoisin asiat hieman toisin.

Manninen korostaa, että inventaariolista liikunnan myönteisistä vaikutuksista on pitkä.

– Suuri osa liikunnastani on ollut terveysliikuntaa. Siitä saadun hyödyn sain konkreettisesti kokea vakavan sairauden kohdatessa kymmenisen vuotta sitten.

– Urheiluelämän suuria rikkauksia ovat sen myötä syntyneet ystävyys- ja kaveruussuhteet. Oma sosiaalinen verkostoni on tältä osin hyvin laaja sekä kotimaassa että ulkomailla.

– Urheilu on avannut maailmankuvaani myös siihen liittyneen runsaan matkailun ansiosta. Urheiluyhteyksissä olen voinut käydä lähes 30 eri maassa ja tutustua ihmisiin, nähtävyyksiin sekä olosuhteisiin.

Valmentajana ja urheilijana Manninen on kokenut saaneensa riittävästi menestystä ja tyydytystä. Motivaatio kilpaurheilun suhteen on laskenut.

– Liikuntaa en kuitenkaan jätä niin kauan kuin pystyn sitä harrastamaan. Tietynlainen tavoitteellisuus on minulle kuitenkin niin sisäänrakennettu ominaisuus, että kelloa vastaan tekee mieli edelleen tsempata.

Painopisteen hän kokee nyt siirtyneen terveyskunnon ylläpitämiseen sekä siihen liittyvän tiedon ja kokemuksen edistämiseen.

– Liikunnan hyödyntäminen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon instrumenttina on valtava voimavara niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan kannalta.

Näistä asioista Manninen pitää edelleen yrittäjänä luentoja.

– Urheiluverkostojeni kautta niille tuntuu olevan kysyntää muuallakin maassa.

Kuka?

Jorma Manninen

Syntynyt vuonna 1942 Ristiinassa.

Puoliso Sirkka Manninen, kolme lasta ja seitsemän lastenlasta.

Ekonomi vuonna 1965 Helsingin Kauppakorkeakoulusta.

Mikkelin kauppaoppilaitoksen opettaja 1965-71.

Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun toiminnanjohtaja 1971-1981.

Mannisen Tilipalvelu Oy, toimitusjohtaja, yrittäjä 1981-1989.

Mikkelin Primosport Ky, kouluttaja 1990-2000 ja 2006-

Veteraaniurheilussa MM-, EM-, PM- ja SM-kultamitaleja.

100 metrin ennätys 11,0.

Valmentanut yli sataa urheilijaa vuosina 1965-2018.

Julkaisut: Harri Kirvesniemen polku hiihtomaailman huipulle 2016.

Palkittu Opetusministeriön ja SUL:n kultaisilla ansiomerkeillä ja Suomen Yrittäjien kultaisella ansioristillä.

Mikkelin Kilpa-Veikkojen kunniajäsen.